Ette ikinä usko, mitä kaikkea voi löytyä, kun rupeaa perusteellisesti käymään läpi kaappien ja komeroiden perukoilla pesivää tavaraa. Meillä tämä touhu on ollut lähes jokapäiväistä arkea jo useita viikkoja. Autotallia ja kellarikomeroa on toistaiseksi vielä käsitelty silkkihansikkain, vaikka oikeastaan sieltähän pitäisi aloittaa. Raivausvimma liittyy tulevaisuudessa siintävään muuttoon.
Yhden mahdollisen tulevan kodin olen jo paperilla sisustanutkin. Sen perusteella teemme päätöksiä siitä, mitä kierrätetään ja mitä otetaan mukaan. Luultavasti tuo kyseinen asunto menee kaupaksi ennen kuin me ennätämme saada tätä nykyistä laitettua myyntiin. Siinä on kuitenkin tarpeisiimme sopiva pohja, ja siksi se toimii hyvänä koesisustamisen mallina.
Aika monta paperikassillista vanhoja aikakausilehtiä, kirjoja, opiskelumateriaalia, esitteitä ja käyntikortteja on kannettu paperikeräykseen. Pian päästään kierrättämään tyhjentyneitä hyllyjä, kaappeja ja senkkejä.
Eteisen matot
Eräänä aamuna heräsin tutkimaan eteisen mattoja. Kuinka ihmeessä ne ovat kestäneet ehjinä 25 vuotta. Niiden täytyy olla laatutavaraa. Ja kappas vain – ovathan ne! Kurkistettuani maton alapuolella olevaa etikettiä käy ilmi, että matot ovat 100% villaa. Villa on meidän huushollissa osoittautunut parhaaksi materiaaliksi mitä mattoihin tulee. Se on luonnonmateriaali, joka luonnostaan hylkii likaa, ja sen vuoksi villamattojen puhtaana pitäminen on helppoa. Ellen väärin muista, eteisen matot on pesetetty pesulassa vain muutaman kerran, minkä lisäksi ne on useana talvena käytetty lumihangessa. Muuten säännöllinen imurointi on riittänyt puhtaana pitämiseen.
Mietiskellessäni, mistä olen mahtanut matot hankkia, niin kuinka ollakaan, eräästä kaapista löytyy mapillinen kuitteja tähän kotiin alunperin hankituista tavaroista. Kuiteista ilmenee, että eteisen matot on hankittu Toivematosta, joka silloin on sijainnut Espoon Suomenojalla. Onyx-matto, väri rosa, 1 kpl 80×140 cm ja 2 kpl 80×230 cm, ovat maksaneet yhteensä 1488 markkaa. Tuskin näitä mattoja enää uuteen kotiin viedään, mutta kyllä ovat hintansa haukkuneet.
Villan ohella suosittu luonnonmateriaali eteiskäyttöön on sisal. Minulla ei ole siitä muuta henkilökohtaista kokemusta kuin että mieheni työhuoneessa on sisalmatto. Se on pohjattu liukkauden estämiseksi, eikä pohjaus ole kestänyt kulutusta yhtä hyvin kuin matto päältäpäin. Ilman kenkiä kuljettaessa sisalmatto on kova ja melko karheakin. Joihinkin eteisiin sisal on paras valinta, mutta kerrostaloasunnon eteiseen valitsisin edelleenkin villamaton.
Muita mattoja
Tyhjentäessäni toimistoni arkistokaappia löysin pinojen pohjalta ensimmäisen sisustussuunnitteluportfolioni. Siitä löytyivät merkinnät mm. kahdesta matosta, joista en vieläkään hennoisi luopua. Ehkäpä ei tarvitsekaan. Toinen on ruokapöydän alla oleva VM-Carpetin Melody-paperinarumatto ja toinen luonnonvalkoinen mustaloiminen ”Tupa”-puuvillamatto, joka sijaitsee nyt kirjastohuoneessa. Molemmat matot on hankittu Mattomyynti Elsestä. Vaikka edellä hehkutinkin villamattojen puolesta, olen ollut tyytyväinen myös näihin luonnonmateriaaleista valmistettuihin mattoihin. Niissä on miellyttävä tuntu jalkojen alla ja ne ovat kestäviä, vaikkakaan eivät aivan yhtä helposti puhtaana pidettäviä kuin villamatot.
Uskaltaisinko sanoa, että jonkin verran kokemusta on jo kertynyt ”KonMarituksesta”. Tuota termiä en oikeastaan ole oikeutettu käyttämään, koska en ole aiheeseen sen kummemmin perehtynyt. Mutta kuulopuheista päätellen teen samantyylisiä ratkaisuja kuin Marie Kondon kirjassa on kerrottu miettiessäni tavara kerrallaan, mikä lähtee, mikä jää. Perusteet omiin ratkaisuihini ovat kuitenkin täysin itse keksittyjä, vaikka lopputulema olisikin ”KonMarimainen”. Näin meillä stailataan asuntoa myyntikuntoon.
Teksti ja kuvat
Marja Lähde, sisustussuunnittelija