MUUTTAMISEN IHANUUS JA KURJUUS

MUUTTAMISEN IHANUUS JA KURJUUS

Nyt se on tehty. Nimittäin päätös siitä, että muutamme. Muuttaminen on toisaalta rankkaa, mutta kyllä se on myös hauskaa. Uusi koti ja sen sisustuksen suunnittelu tuo mukavaa vaihtelua elämään. Muistan kun aikoinaan työpaikalla piti muuttaa huoneesta toiseen. Esimies ei osannut esittää muuta syytä muuttamiselle kuin että tuleepahan nurkat siivottua. Juuri niin – tavaroiden karsimisella tämä meidänkin muuttomme käynnistyy. Se on luonnollinen pakon sanelema toimenpide, sillä aiomme muuttaa suuremmasta pienempään. Uuden kodin etsinnässä hyvä pohjaratkaisu on sijainnin ohella kaikkein tärkein valintakriteeri.

 



 

Olemme viihtyneet nykyisessä asunnossamme kohta 26 vuotta. Välillä yöpymispaikkaa on tarvittu jopa seitsemälle henkilölle, kun kaikki lapset, mieheni kolme poikaa ja minun kaksi tytärtäni, ovat olleet viikonlopun yli meillä. Viimeiset 12 vuotta olemme jo asuneet täällä mieheni kanssa kahden. Tarvitsemme edelleen makuuhuoneen, jonne mahtuu parivuode, tilavan olohuoneen, toimivan keittiön ja ruokapöydän, jonka ääreen on tilapäisesti pystyttävä istuttamaan 8-10 henkilöä. Vierashuone ei tässä elämäntilanteessa ole välttämätön, sillä lastenlapset yöpyvät meillä yksi kerrallaan ja ainakin tähän asti mieluiten mummin vieressä. Jatkossa meille riittää kahden työhuoneen sijasta yksi, jonka käyttötarkoituksen voi muuttaa vaikkapa vierashuoneeksi sitten kun alamme täysipäiväisiksi eläkeläisiksi. Toivomuslistalla on myös oma sauna sekä pesuhuone, johon sijoittuisivat kaikki pyykinpesuun liittyvät toiminnot. Kotimme sijaitsee nyt pienkerrostalon ylimmässä kerroksessa. Talossa ei ole hissiä, joten portaiden kiipeämistä emme uuteen kotiimme halua. Eikä olisi pahitteeksi, jos tuleva asuntomme olisi muutenkin esteettömäksi suunniteltu. Voisimme asua siinä vaikka loppuelämämme.

 



 

Nykyisessä kodissamme on useita meille rakkaita, laadukkaita ja ajattomia huonekaluja, jotka haluamme mukaamme uuteen kotiin. Esimerkiksi Iskusta toistakymmentä vuotta sitten ostamamme vaaleanharmaalla Medea-kankaalla verhoiltu Strada sohvakalusto miellyttää edelleen ja on kuin uusi. Samoin Vepsäläiseltä neljännesvuosisata sitten hankitut mustakehyksiset lasikantiset sohva- ja sivupöydät, valkoinen kirjahylly ja erinomaisesti palvellut ruokapöytä.

 


Ruokapöydän kiiltävän valkoinen kansi on säilynyt ilman naarmuja, ja sen pyökkijaloissa on tavattoman kaunis kulmaliitos. Pöytä on perusmoodissaan 150 cm pitkä ja siinä on kaksi 40 cm:n jatkopalaa.

 


Viimeisimpiin hankintoihini lukeutuvat Hay:n vaaterekki, AJ:n pöytävalaisin ja Siena-kuosiset verhot pitää ehdottomasti saada muuttokuormaan mukaan.

 

Toivottavasti myös uskollisesti palvelleet, yhä moitteettomasti toimivat ja silmääni miellyttävät valkoiset Muuramen yöpöydät, kampauspöytä ja työpöytä mahtuvat tulevaan kotiimme. Luetteloa voisi jatkaa vielä, mutta haaveilu sikseen – ensin täytyy löytää se uusi unelmien koti.

 

Teksti ja kuvat:
Marja Lähde, sisustussuunnittelija

0 Comments